IS:n homepommi-juttusarja 9/2012

Ilta-Sanomat kirjoitti nykyrakentamisen ongelmista viikolla 36 päivittäin. 3.9.2012 oli juttua jyväskyläläisestä naisesta, joka osti uuden kerrostaloasunnon vuonna 2001. Reilun vuoden kuluttua olohuoneen kattoon ilmestyi hilseileviä laikkuja, jotka suurenivat vähitellen. Huoltomies kertoi, että ontelolaatoissa on vettä. Kattoon porattiin reikiä veden valuttamiseksi ulos. Sitä tuli ämpärikaupalla, ja naiselle uskoteltiin, että kyse on pikkujutusta. Hänelle sanottiin, että sementtiin ei voi tulla hometta. 

"Jouduin taistelemaan ihan mielettömästi. Ajateltiin, että olin hysteerinen nainen"

Korvauksia ei meinattu maksaa, kunnes nainen uhkasi viedä asian julkisuuteen. Summa jäi 925 euroon. [Toim.huom: Jutussa ei kerrota seurasiko rakenteiden kastumisesta oireilua. Tuuri kävi, jos asia jäi tuohon. Vaikea uskoa, että rakenteet olisivat tuon jälkeen kunnossa.]

Lisäksi lehti on koonnut Kosteus- ja hometalkoot -hankkeen ohjelmajohtaja Juhani Pirisen ja Asumisterveysliiton rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämön vinkkejä. Ks. kuva:

Tiistaina 4.9.2012 IS:ssä kerrottiin keskisuomalaisesta perheestä, jonka kaikki jäsenet paljon muualla olevaa isää lukuunottamatta alkoivat oireilla syksyllä 2011 vuokra-asuntoon muuton jälkeen. Poismuuton yhteydessä oli hävitettävä kaikki tavarat ja tekstiilit vain kolmen kuukauden asumisen jälkeen. Yhä he joutuvat miettimään, keitä voivat kutsua kylään tai mihin tiloihin voivat itse mennä. Äiti miettii, seuraako herkkyys lapsia lopun elämää, kun tiedossa on koulujen ja työpaikkojen homeongelmien yleisyys.

Oheisjutussa kerrotaan liikenneministeri Merja Kyllösen herkkyydestä homeen hajulle. Hän oli työharjoittelussa bioanalyytikkona aikanaan kuukauden tekemisissä homeiden kanssa ja myös asui homeisessa vuokra-asunnossa.

 "Mitä vahvempi tuoksu, sitä varmempi voi olla, että siitä erittyy jo erilaisia toksiineja, jopa hermomyrkkyjä" Kyllönen


Perheen oireet vuokra-asunnossa:

IS: "Yhä he joutuvat miettimään, keitä voivat kutsua kylään tai mihin tiloihin voivat itse mennä."

Keskiviikkona 5.9.2012 lehti esittelee talotohtori Panu Kailan esimerkkejä hometaloista. Kailan mukaan rakenteet olivat ennen sellaisia, että lattialle päätynyt vesi kuivui, mutta nykymateriaalit ovat toipumiskyvyttömiä. Jos lattialistan kautta pääsee vettä laminaatin väliin, pitää talosta purkaa puolet ennen asian korjaamista. Yleisiä virheitä on luulo, että kylppärin laatoitusten saumat ovat vedenpitäviä. Laatat pitävät kyllä vettä ja kosteuden pääsy niiden alla johtaa alustan homehtumiseen. Suihkukaappi pitäisi olla pakollinen myös vesieristetyissä kylppäreissä, Kaila sanoo.

IS: Kailan kuva-arkistosta kirkon alapohjan lattiasientä

Lahden kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Raimo Luukka kertoo vastavalmistuneista taloista löytyvän mitä uskomattomampia virheitä betonin tukkimista viemäreistä lunta sisälle päästäviin kattoihin ja lattialla vettä kerääviin ämpäreihin.

Torstaina 6.9.2012 IS kertoi ihmisten kauhukokemuksia. Esim. helsinkiläisen naisen perheen putkiremontoidussa asunnossa haisi voimakkaasti homeelle, mutta remontin valvojan mukaan vanhoissa taloissa on kaikenlaisia hajuja, ja hän suositteli silikonia viemäriputkien aukkojen tiivistämiseen. Ilmeni, että kylpyhuoneessa oli ollut vuoto, ja lattialaatat oli purettava keittiötä, eteistä ja olohuonetta myöten. Valvontafirma ei korvannut korjauksia eikä vakuutuksestakaan herunut rahaa.

"Mitä rakennusvalvonnalla tekee, jos tällaiseen ei puututa?"

Kosteus- ja hometalkoot -hankkeen ohjelmapäällikön Juhani Pirisen mukaan vastuu on rakennuttajalla.

Yhden lukijan kokemaa on, että uuden vuokra-asunnon viemärit tukkeutuivat ensimmäisenä yönä, sillä viemärissä oli lautaa ja tarkistuskaivo oli painunut kasaan. Toisessa vikoja täynnä olevassa kerrostalossa lopulta vain 10 % korjausvaatimuksista meni läpi. Timpuri puolestaan kertoo nosturikuskin ihmetelleen painavaa elementtiä. Vesi oli jäätynyt elementin sisään villoihin. Elementit laitettiin paikalleen ja sisälle lämpö. Parkettimies ehti tehdä lattiat, kun elementin vesi suli ja parketit piti tehdä uusiksi.

Perjantaina 7.9.2012 IS kertoo hallituksen tarttuneen homeongelmaan Hometalkoot-hankkeella, mutta talkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen sanoo suunnitelmien jäävän kauas tavoitteistaan. Rahan tarve on satoja kertoja suurempi kuin mitä on budjetoitu. Korjausrästejä on Suomessa 50 mrd. euron edestä. Pirisen mukaan kiinteistöjen annetaan päästä todella huonoon kuntoon ennen korjauksiin ryhtymistä. Valtion pitäisi valvoa korjaamisen laatua paremmin, jotta homeiset koulut, päiväkodit ja terveyskeskukset saataisiin korjattua. Muuten korjausrahat menevät hukkaan. Monesti rakennus on lopulta jouduttu purkamaan.

"Ilmeinen riski on, että home alkaa oikeasti verottaa kansanterveyttä". Pirinen

Helsingin kaupungin tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hilden kertoo, että asiantuntijoilla on hyvin erilaisia näkemyksiä ongelmien korjaamisesta. Helsingissä peruskorjausta odottaa yli 40 rakennusta.

Opettaja Marja Veteläinen sairastui Helsingin Itäkeskuksen lukiossa, jossa katto vuosi joka kevät. Oireita oli vaikea todistaa, koska sisäilmamittaukset väittivät rakennuksen olevan terve. Veteläinen päätti 14 vuoden työsuhteen jälkeen irtisanoutua, vaikka hänet jätettiin tyhjän päälle. Kroonistuneet oireet iskevät päälle monissa muissakin rakennuksissa. Hän toivoo pääsevänsä joku päivä edes kauppaan saamatta oireita.