Korkeasta rakennusteknisestä osaamisesta huolimatta Suomi on täynnä hometaloja. Rakentamisen haasteena ovat ilmasto, tiiviit talot ja uudet, testaamattomat rakennusmateriaalit ja -tavat sekä kiireessä tehty, huono työn jälki. Samalla kasvava joukko ihmisiä sairastuu jopa pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää ja saada korvausten sijaan luulosairaan leiman. Moni sairastelee tietämättä, että syynä on huono sisäilma – ja julkinen terveydenhuolto kuormittuu turhaan.

8. marraskuuta 2011

Rintamamiestalo on terveysriski?

Kouvolan Sanomien Oma koti-liitteessä on 5.11.2011 juttua rintamamiestaloista. Hengitysliiton korjausneuvoja Tapani Moilanen kritisoi, että rintsikoiden käyttötunnit alkavat olla täynnä. Suuria ongelmakohtia ovat seinärakenteet ja kellarit. Ulkoseinät ovat ulkopuolelta tiiviimpiä kuin sisäpinnalta. Pohjois- ja itäsivut ovat erityisen ongelmallisia, koska ne eivät kuivu yhtä hyvin auringossa. Kellareissa puolestaan perusmuurin läpi tulee kosteutta, ja asuinkäyttöön tehtyjen kellarien kohdalla sisäpuolinen lämmöneristys on johtanut ongelmiin.

Moilanen asuu itsekin 50-luvun rintamamiestalossa, mutta ei tämän hetkisen tiedon valossa missään nimessä sitä ostaisi. Sen sijaan arkkitehtuurin professori Panu Kaila ostaisi. Hänen mukaansa niin vanhassa ei voi olla suurta vrhettä, koska "eihän sitä taloa olisi enää olemassa". Suihkutella rintsikassa ei saisi, vaan täytyisi olla katollinen suihkukaappi. Kellareissa ei myöskään saisi tehdä tiivistyksiä sisäpuolelle. Totta kai rintamamiestalot vanhenevat ja kuluvat ja niitä joudutaan ylläpitämään, hän sanoo.

Taloussanomat kirjoitti kesällä aiheesta otsikolla "Idyllitaloissa asuu sairasta väkeä".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti