Kasvava joukko ihmisiä sairastuu pysyvästi sisäilman epäpuhtauksien, kuten kosteusvaurioista syntyvien mikrobien ja kemikaalien takia. Lehdissä on päivittäin juttuja rakennuskantamme huonosta kunnosta. Sairastuneiden oikeus- ja sosiaaliturva on olematonta: kotinsa, irtaimistonsa sekä terveytensä ja työkykynsä voi menettää saaden korvausten sijaan luulosairaan leiman. Suomi on kylmä maa ja talot tiiviitä, mikä on sisäilman laadun kannalta haasteellista. Lisäksi monet materiaalit ovat uusia ja vähän testattuja, ja uudet rakennukset tehdään kiireessä huonosti. Kansanterveys on kilpailukykytekijä, joka haaskataan, kun rakennusalaa ei valvota. Myös terveellisten ekotalojen rakentaminen voisi olla kilpailuetu. Sen sijaan energiasäädösten kiristäminen ja eristepaksuuden lisäys on sisäilmariski, josta alan tutkijat ovat varoittaneet. Lisäeristys vieläpä lisää jatkossa jäähdytystarvetta, joten energiansäästö on kyseenalaista.

17. syyskuuta 2011

Rakennusala alkaa olla rehellisten toimijoiden näkökulmasta jo menetetty

Taloussanomat kertoo jälleen rakennusalan laatuongelmista. ”Harmaan talouden valtaama ala alkaa olla rehellisten toimijoiden näkökulmasta jo menetetty.” Erityisen suuri ongelma ovat pimeästi työskentelevät ammattitaidottomat työntekijät. Tilanne on pahin kehä III:n sisäpuolella, kertoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Kun alalle tarvittavaa koulutusta ja ammattitaitoa ei työntekijöillä ole, työt jäävät jälkeen aikataulusta. Rakennusalalla laajasti toimiva nimettömänä työnsä vuoksi pysyvä lähde kertoo, että kiireessä tehdään hätäratkaisuja niin, että esimerkiksi kuivumisajat unohdetaan ja vedetään märille pinnoille, esimerkiksi märän betonin tai maalin päälle.

Yksi suuri ongelma ulkomaisen halpatyövoiman käytössä on se, että ammattiin koulutetut asiantuntijat eivät saa töitä. ”Kohta mikään järkevä verollinen työnteko ei enää ole mahdollista eivätkä rehelliset urakoitsijat enää halua olla alalla. Se tarkoittaisi ihan hirveitä seurauksia myös asiakkaille”, Harjuniemi varoittaa.

Rakennusalan pelastamiseksi asiantuntijat nimeävät tilaajien vastuun. Halvalla saa huonoa, ja siitä kärsii lopulta ennen kaikkea tilaaja itse. Viranomaisten valtuuksia ja resursseja tulisikin lisätä. Työsuojeluviranomaisten tulisi saada helpommin tietoa alan yrityksistä ja niiden verotustiedoista. Poliisi puolestaan tarvitsisi lisää operatiivista voimaa, jotta se voisi mennä suoraan työmaalle takavarikoimaan huijarifirmojen omaisuuden ja ottamaan kirjanpidon heti syyniin.

Nimimerkki ”En ostaisi YIT:ltä uutta asuntoa uudestaan” kommentoi jutun perässä Talsan juttua: ”Missään muussa uudessa tuotteessa tämmöinen härski toiminta ei onnistu. Jos neliöhinnat pääkaupunkiseudulla normaalisti uusissa asunnoissa pyörivät 4 000-6 000 euron välillä niin luulisi sillä sitten saavan ainakin kunnolla rakennetun kodin. Toisin kuitenkin on.”

 
Nimimerkki ”Omakotitalossa tyytyväisenä” kirjoittaa, että ”Kaikkihan tietävät kun vessahätä yllättää kerrostalon ylimmillä tasoilla työmaalla, tarpeet tehdään eristevilloihin.” (Tämän olen kuullut ennenkin, toim.huom. ...)

Nimimerkki ”ihme touhua” sanoo olevansa töissä Skanskan työmaalla Helsingin Ruskeasuolla. Hänen mukaansa työnjohto on kiinnostunut vain katsomaan, että kaikilla on kypärä päässä ja hanskat kädessä, ”ettei vaan satu mitään, mistä vakuutus yhtiöt joutuu maksamaan”. Työn laatu on hänen mukaansa todella surkeaa, koska mestareilla ei riitä ammattitaito tai kiinnostus seurata, mitä halvat urakoitsijat työmaalla tekevät. 


EDIT: Harjuniemen puheet kortistossa makaavista ammatti-ihmisistä herättää kysymyksen, mitä hyötyä on alan koulutuksen kehittämisestä (hometalkoiden tavoite), jos ammattilaisia ei palkata työmaille? Hankkeet muuttuvat sanahelinäksi, jos harmaan talouden annetaan jyllätä alalla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...